Viipuri-tutkimuksen päivä on seuran vuotuinen yleisötapahtuma, jossa asiantuntijat esitelmöivät muuttuvan teeman mukaisesta ajankohtaisesta aiheesta.
Päivä on suunnattu tutkijoille ja asian harrastajille. Tarkoitus on pitää yllä tieteellistä foorumia uuden sukupolven tutkimustoiminnalle, joka kohdistuu Viipuriin, sen kulttuuri-, sosiaali-, hallinto- ja taloushistoriaan, taiteisiin, kirjallisuuteen, kansainvälisiin verkostoihin ja muihin kaupunkitutkimuksen eri osa-alueisiin. Vuodesta 2015 alkaen tutkimuspäivän esitykset on videoitu, voit tutustua niihin alla olevien linkkien kautta.
XIV Viipuri-tutkimuksen päivä järjestetään Tieteiden talolla (sali 104) pe 13.9.2024 klo 12-16 teemalla Viipurin luovat naiset.
XIV Viipuri-tutkimuksen päivä järjestettiin perjantaina 27.10.2023 klo 12-17 Tieteiden talolla teemalla Eurooppalainen kaupunkikohtalo: Viipuri toisessa maailmansodassa
Tapahtumassa julkistettiin samanniminen VSKS:n Toimite 25, jota myy Tiedekirja.
Viipurilaiset joutuivat toisessa maailmansodassa kokemaan raskaat ilmapommitukset, evakuoinnit ja sodan arjen pahoin tuhoutuneessa kaupungissa. Viipuri vaihtoi kolmesti omistajaa, ja sen sota-ajan asujaimistoon kuuluivat suomalaissiviilien lisäksi sotilaat, sotavangit ja neuvostokansalaiset. Kaupungin vaiheet olivat monin tavoin poikkeuksellisia Suomessa, mutta yleisiä muualla Euroopassa vuosina 1939–1945. Tutkimuspäivän esitelmät syventävät tietämystä Viipurista toisen maailmansodan suomalaisena ja eurooppalaisena kaupunkikohtalona. Viipurin kaupungin ja kaupunkilaisten kautta katsottuna talvi- ja jatkosodan tuttu historiakertomus näyttäytyy uudessa valossa.
Ohjelma:
12.00 Tutkimuspäivän avaus: VSKS:n esimies, dosentti Anu Koskivirta-Karonen
12.10 Dosentti Ville Kivimäki ja dosentti Tanja Vahtikari, Tampereen yliopisto: Toimite 25, Eurooppalainen kaupunkikohtalo – Viipuri toisessa maailmansodassa -teoksen julkistaminen
Osio I (klo 12.20–13.30), puheenjohtaja dosentti Aleksi Mainio
Dosentti Ville Kivimäki: Sotavuosien monta Viipuria – Rakenteet, ihmiset ja ylirajaiset yhtymäkohdat
FT Ida Suolahti: Vankien kaupunki – Neuvostosotavangit jatkosodan Viipurissa
Kommenttipuheenvuoro: Professori emeritus Martti Turtola
13.30 Kahvitauko
Osio II (klo 14.15–16.15), puheenjohtaja professori Petri Karonen
Dosentti Tanja Vahtikari: Valokuvaus kaupunkitilan merkitysten rakentajana – Aukusti Tuhkan valokuvien Viipuri jatkosodan aikana ja 1950-luvun alussa
FT Hannu Heikkilä: Kirjeitä sotien Viipurista ja evakosta – Viipurilaisen siviiliväestön aikalaiskokemuksia sodan jaloissa 1939–1944
Dosentti Tuomas Tepora: Karjalaisten kaupunki, skandinaavinen etuvartio ja venäläinen linnoitus – Viipuri ”Idän Lukkona” 1800-luvun jälkipuoliskolta jatkosodan alkuun
Kommenttipuheenvuorot: Professori emeritus Markku Löytönen ja professori Petri Karonen
16.15 Professori emerita Marjatta Hietala ja professori Marjaana Niemi: Viipuri toisessa maailmansodassa -teoksen kaupunkihistoriallinen relevanssi
16.35 Loppukeskustelu ja päättäminen
XIII Viipuri-tutkimuksen päivä järjestettiin torstaina 8.9.2022 Tieteiden talolla teemalla
Merikarjala – Suomenlahden kulttuurinen kohtauspaikka
Merikarjala tarkoittaa Karjalankannaksen ja Kymenlaakson rannikkoalueita sekä Suomenlahden ulkosaaria. Seutu on ollut kautta aikain läpikulkumaata, jonka kautta Suomen aluetta on asutettu ja jonka kautta uusia kulttuurivaikutteita on kulkeutunut Karjalaan ja Suomeen. Sen keskus on ollut kosmopoliittinen kaupan ja kulttuurin kaupunki Viipuri. Merikarjalan alueellista kokonaisuutta hahmottamalla avautuu uudenlaisia näkökulmia karjalaisuuteen sekä Suomenlahden itäosan rannikko- ja saaristoalueen mono- ja monikulttuurisuuteen, talouselämään ja historiaan.
XIII Viipuri-tutkimuksen päivän esitelmät valottivat merikarjalaista arkipäivää ja elämänmuotoa. Tapahtumassa julkaistiin kulttuurintutkimuksen professori Pekka Suutarin kokoama ja toimittama VSKS:n toimite 24, Merikarjala – Suomenlahden rannikon kulttuurinen kohtauspaikka sekä Wiipuri.fi-sivuston Merikarjala-aiheinen teemakokonaisuus.
Ohjelma:
12.00 Tutkimuspäivän avaus: VSKS:n esimies, dosentti Anu Koskivirta-Karonen
12.05 Professori Pekka Suutari, Itä-Suomen yliopisto:
Merikarjala – Suomenlahden rannikon kulttuurinen kohtauspaikka -teoksen julkistaminen
Osio I (klo 12.15–13.40):
Professori Maria Lähteenmäki: Terijoen rajaseudun rauhaton rannikko (video)
Professori emeritus Yrjö Kaukiainen: Itäinen Suomenlahti: monikulttuurinen sisämeri (video)
Kommenttipuheenvuoro: Professori emeritus Markku Löytönen (video)
Osio II (klo 14.10–15.30)
FT Pirkko Kanervo: Sisällissota jälkivaiheineen vaikutti pitkään suomalaiseen yhteiskuntaan (video)
KTM, väitöskirjatutkija Hannu Rastas: Linna meren rannalla – Nobel-suku Johanneksen Kirjolassa 1894–1944 (video)
Kommenttipuheenvuoro: VSKS:n kunniaesimies, dosentti Pentti Paavolainen
Osio III (klo 15.45–17.00)
Professori Riho Grünthal: Kielellinen Merikarjala (video)
Puheenvuoro, elokuvaohjaaja Seppo Huunonen: Merikarjala – ajatuksesta hankkeeksi (video)
Wiipuri.fi-portaaliosion julkistus ja tilaisuuden päättäminen: verkkopäätoimittaja Iisa Aaltonen ja verkkotoimittaja Lauri Hemmilä
XII Viipuri-tutkimuksen päivä syksy 2021
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran vuotuinen tutkimuspäivä toteutettiin syksyllä 2021 edellisen vuoden tapaan verkkoesitelmien sarjana. Sen teemana on Muistojen Viipuri, muistojen Karjala: näkökulmia sotienjälkeiseen diasporaan, ja esitelmät liittyvät keväällä 2021 ilmestyneeseen toimitteeseen Diasporan Viipuri – muistojen kaupunki sotien jälkeen. Toimite on kuusiosaisen “Viipuri, kulttuurin kaupunki” -kokonaisuuden viimeinen osa.
Esitelmäsarja käynnistyy muistamisen merkityksiä ja menettämisen kokemuksia käsittelevällä johdantoluennolla. Sen jälkeen tarkastellaan eri tieteenalojen ja erilaisten aineistojen kautta sitä, minkälaista oli evakkojen elämä sotienjälkeisessä Suomessa. Esitelmissä kysytään, miten viipurilaisuutta ja karjalaisuutta on muisteltu, pidetty yllä ja muovattu osaksi nykyarkea toisaalta yksilöiden elämässä, toisaalta viipurilaisten ja karjalaisten yhteisöjen toiminnassa. Esille nousevat sekä nuorten että vanhempien sukupolvien näkökulmat, ja esitelmien punaisena lankana kulkevat muistamisen, diasporan, kulttuurisen trauman, nostalgian ja jälkimuistin teemat.
Esitelmät:
Ti 7.9. dos. (kulttuuriantropologia, Jyväskylän yliopisto), FT Kristiina Korjonen-Kuusipuro: Muistista, paikan muistamisesta ja menetyksistä
Pe 10.9. dos. (yhteiskuntamaantiede, Itä-Suomen yliopisto) YTT Maarit Sireni: Kodin esineet muistamisen ja identiteetin merkkeinä
Ti 14.9. lehtori, FT Ilkka Kuivalainen: Viipuri-yhteisöjen merkitys viipurilaiselle identiteetille sotien jälkeen
Pe 17.9. yliopistonlehtori (sosiaalipsykologia, Itä-Suomen yliopisto), VTT Eemeli Hakoköngäs: Evakot oppikirjoissa (Oppikirjojen merkitys siirtoväen kuvauksen muovaajina)
Ti 21.9. dos. (teatteritiede, Helsingin yliopisto), FT Pentti Paavolainen: Karjala aiheena Suomen teatterissa
Verkkoesitelmien sarja on hyväksytty Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmaan: https://tutkittutieto.fi/
XI Viipuri-tutkimuksen päivä syksy 2020
Uno Ullberg, Viipurin ja koko Suomen arkkitehti
Arkkitehti Uno Ullberg (1879–1942) teki merkittävimmän osan urastaan Viipurissa, jossa hänen keskeiset työnsä leimaavat yhä kaupunkikuvaa ja ovat aktiivisten suojelutoimien kohteena. Vähemmän tunnettua on, miten ansiokkaita rakennuksia hän suunnitteli siirryttyään 1936 Helsinkiin lääkintöhallituksen arkkitehdiksi. Sairaaloiden lisäksi erityisesti Bensowin liiketalo (1938) Helsingin Erottajalla osoittaa, miten kiinnostavaksi 1930-luvun lopun nousukausi olisi voinut muodostua, jos se olisi saanut jatkua. Suomen Arkkitehtuurimuseon (MFA) näyttely Uno Ullbergista ja kesällä 2020 julkaistu Ullberg-monografia nostavat vihdoin esille Ullbergin merkityksen Suomen modernin arkkitehtuurin historiassa.
VSKS:n XI tutkimuspäivän esitelmissä Ullbergin arkkitehtuuria valottaa joukko alansa eturivin tutkijoita. Esitelmät perustuvat VSKS:n ja muiden karjalaissäätiöiden sponsoroimaan Uno Ullberg – Viipurin arkkitehti -teokseen (MFA), (toim. Netta Böök & Kari Immonen). Tilaisuus järjestetään yhdessä Uno Ullberg -seura ry:n kanssa.
COVID-19-epidemian takia vuoden 2020 tutkimuspäivä toteutettiin osallistujien terveyden turvaamiseksi poikkeuksellisesti videoitujen esitelmien sarjana:
Prof. emeritus Kari Immonen: Uno Ullberg, arkkitehdeista viipurilaisin
HuK Lauri Putkonen: Uno Ullberg teollisuusympäristöjen suunnittelijana
Prof. emerita Aino Niskanen: Bensow ja liikerakentamisen loisto
Prof. emeritus Simo Paavilainen: Viipurin taidemuseo oman aikansa arkkitehtuurissa
Prof. emerita Riitta Nikula: Ullberg ja suomalaisen arkkitehtuurin kaanon
X Viipuri-tutkimuksen päivä järjestettiin Tieteiden talolla la 21.9.2019
Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880-1939
Ajanjakso 1880–1939 muodostaa yhden Karjalan ja sen pääkaupungin Viipurin historian kiehtovimmista kehitysvaiheista. Kun nationalismi ja sosialismi innostivat kansaa kaduille, syntyi kansalaistoimintaa, yhdistyksiä, järjestöjä, lehtiä ja puolueita, mutta tapahtui myös salamurhia ja valtiollisia mullistuksia. Keisarikunnan yhdenmukaistamispolitiikka ja siihen liittynyt oikeustaistelu koskettivat Viipuria verevästi. Niitä seurasivat ensimmäinen maailmansota, keisarikunnan rappio ja Venäjän vallankumouksellinen vuosi 1917. Keväällä 1918 Karjalan pääkaupunkia hallitsivat punaiset suomalaiset, mutta pian alkoi ”valkoisen Viipurin” aika. Sisällissodan traagisia tapahtumia ei unohdettu kaupungissa, mutta 1920- ja 30-luvulla elämä jatkui, politiikasta kiisteltiin ja vaaleja järjestettiin.
VSKS:n X tutkimuspäivän teemaksi valittu Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880-1939 kokoaa yhteen tällaisia jännitteisten aatteiden ja tapahtumien ketjuja. Millaisten kansainvälisten vaikutteiden tai sosiaalisten ja idänpoliittisten yhteentörmäysten tuloksena syntyivät ja kehittyivät ne poliittisen kulttuurin erityispiirteet, jotka olivat leimallisia nimenomaan Viipurille ja Karjalankannakselle? Tutkimuspäivän esitelmissä näitä teemoja valotti joukko alansa eturivin tutkijoita. Esitelmät perustuvat VSKS:n Toimitteeseen 21, Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939, joka julkaistiin tapahtumassa.
Ohjelma
Tutkimuspäivän avaus ja Politiikan ja jännitteiden Viipuri -teoksen julkistaminen (video): VSKS:n esimies, dos. Pentti Paavolainen
Dos. Antti Kujala: Viipurin työväenliike 1800-luvun lopulta vuoteen 1939 (video)
Prof. Vesa Vares: Porvarillinen ja demokraattinen maakunta: Viipurin läänin porvarilliset puolueet 1907–1939 (video)
Dos. Olli Matikainen: Jäkkäniska. J. A. Lyly (1856–1903) viipurilaisena lehtimiehenä ja paikallispoliitikkona (video)
Dos. Anu Koskivirta: Viipurin virkakunnan vaihtaminen toisella venäläistämiskaudella: sanomalehtien ja pilapiirrosten tulkintoja (video julkaistaan ja linkitetään tähän myöhemmin)
FT Aapo Roselius: Hurmoksen vuosi – Viipuri 1918–1919 (esitelmä peruuntui)
FT Aleksi Mainio: ”Valkobandiitit” – emigranttien taistelujärjestöt ja Viipuri 1918–1928 (video)
Keskustelu, yhteenveto ja tapahtuman päättäminen (video), moderaattorina prof. Petri Karonen
Vuoden 2018 tutkimuspäivä järjestettiin lauantaina 8.9 Tieteiden talolla, salissa 104 (Kirkkokatu 6, Helsinki)
Mitä uutta Viipurin musiikkielämästä?
Viipurin pitkät taloudellisen kasvun vuosikymmenet 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella jättivät jälkensä kulttuuriin ja kaupunkikuvaan. Viipurin musiikkielämä – niin taidemusiikin kuin populaarimusiikin kannalta – voidaan nähdä muistamalla, kuinka moni merkittävä sotienjälkeisen Suomen taiteilija olikaan taustaltaan viipurilainen tai viipurilaisten kouluttama. Tai miten sosiaaliset rakenteet kannattelivat musiikkielämän kehitystä porvariston hallitsemassa kaupunkijulkisuudessa, kirkon ja koululaitoksen hallitsemassa kansalaiskasvatuksessa, tai järjestöt aatteellisissa riennoissa. Kasvaneen työväestön musiikkitoiminta, samoin kuin varuskuntakaupungin sotilassoitto, tarjosivat monille väylän musiikkiammattiin, siinä missä varhaiset jatsiyhtyeet ja kaupungin huvielämäkin, operettia ja teatterisoittoa unohtamatta. VSKS:n 9. Viipuri-tutkimuksen päivä tavoittelee uusia aiheita ja kysymyksenasetteluja eri-ikäisten tutkijoiden näkökulmista.
Ohjelma
VSKS:n esimies Pentti Paavolainen: Tilaisuuden avaus (video)
Reijo Pajamo: Heinrich Wächter (1818-1881) ja laulunopetuksen uudistus (video)
Riikka Siltanen: Nuori Richard Faltin ja Viipurin musiikkielämän verkottuminen (video)
Saijaleena Rantanen: Viipurin vuoden 1908 laulujuhlien kritiikki ja sen seuraukset (video)
Raine Ampuja: Viipurin sotilasmusiikki (video)
Marko Tikka: Jatsikaupunki Viipuri: tanssiorkesterit ja tanssipaikat 1930-luvulla (video)
Diaspora, yhteenveto ja loppukeskustelu ~ mitä tutkia, missä aineistoja?
Uudistetun Wiipuri.fi-portaalin avaus; VSKS:n Toimite 20 julkistaminen (video)
Tilaisuudessa oli mahdollisuus ostaa VSKS:n Toimitetta 20 sekä Reijo Pajamon teosta Musiikin juhlaa Wiipuris (Repale-kustannus).
Esitysten abstraktit
Prof. emer. Reijo Pajamo: Heinrich Wächter (1818-1881) ja laulunopetuksen uudistus
Heinrich Wächter syntyi vuonna 1818 Hannoverissa, mistä hän muutti Pietariin, sieltä edelleen Viipuriin, missä hänet valittiin Pietari-Paavalin kirkon urkuriksi. Tätä virkaa hän hoiti kuolemaansa (1881) asti. Wächter toimi hyvin monipuolisesti Viipurin musiikkielämässä. Hän oli kuoronjohtaja, kamari- ja orkesterimuusikko, musiikkikriitikko ja koulujen laulunopettaja.
Wächter teki merkittävän elämäntyön koulujen laulunopetuksen uudistajana. Hänen mielestään opettajat olivat tehneet laulunopetuksesta rasittavan oppaineen laulattamalla liian paljon skaaloja, intervalleja ja virsiä. Wächterin mielestä kouluissa tuli opettaa myös maallisia lauluja, ts. isänmaallisia lauluja, lasten lauluja sekä kansanlauluja. Niiden myötä raskassoutuisesta koululaulusta tulisi eloisa ja virkeä oppiaine.
Wächter julkaisi useita laulukokoelmia, joista merkittävimmäksi muodostui 1864 ilmestynyt ”50 Koululaulua”. Vuosikertomusten mukaan se oli käytössä lähes kaikissa maamme kouluissa.
TM, Laulupedagogi (YAMK) Riikka Siltanen: Nuori Richard Faltin ja Viipurin musiikkielämän verkottuminen
Esitelmä valottaa saksalaissyntyisen Faltinin (1835-1918) monipuolisia toimia Viipurin taidemusiikkielämän luomiseksi ja kehittämiseksi vuosien 1856-1869 välillä. Erilaiset kulttuuriset ja kielipoliittiset tekijät loivat omanlaisensa haasteet musiikkielämän kehittämiseen, mutta Faltinin sinnikäs toiminta tuotti tulosta. Musiikillisen verkottumisen myötä Faltin löysi suunnan myös henkilökohtaiseen elämäänsä: Faltin avioitui Viipurissa vuonna 1863 piano-oppilaansa, Olga Holstiuksen kanssa ja Suomesta tuli hänen uusi kotimaansa koko loppuelämän ajaksi.
MuT, FM Saijaleena Rantanen (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia): Viipurin vuoden 1908 laulujuhlien kritiikki ja sen seuraukset
Esitelmässä tarkastelun kohteena on Kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlien kontekstissa tapahtunut murros, jonka seurauksena juhlien luonne suomalaisia yli säätyrajojen yhdistävänä instituutiona muuttui. Tapahtumat konkretisoituivat Viipurin laulu- ja soittojuhlan yhteydessä vuonna 1908.
Eurooppalaisista malleista alkunsa saaneet laulu- ja soittojuhlat olivat keskeisessä roolissa suomalaisen kansallisvaltion rakentamisprosessissa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Laulujuhlien järjestämisestä vastasi fennomaanijohtoinen Kansanvalistusseura, joka omaksui uudenlaisen kansallisuusajattelun muodon. Siinä sivistyneistön rinnalla myös alempien yhteiskuntaluokkien tuli osallistua yhteiskunnan rakentamiseen itsenäisinä, yksilöllisinä toimijoina. Laulujuhlien tärkeimpänä tavoitteena oli kansallisuusaatteen kohottaminen ja tavallisen työtätekevän kansan kasvattaminen musiikin avulla. Niistä muodostui samaan aikaan läpimurtonsa tehneen järjestötoiminnan sosiaalinen ja musiikillinen huipentuma, johon yhdistysten yhteyteen perustetut harrastajasoittokunnat ja -kuorot kerääntyivät kilpailemaan ja esittelemään taitojaan.
Suomessa pitkään vallinnut kulttuurinen yhtenäiskehitys alkoi kuitenkin 1900-luvun alkuvuosina rakoilla. Syynä eriytymiseen oli suurlakon (1905) jälkeen tapahtunut työväenliikkeen nousu. Tapahtumien seurauksena myös laulujuhlien aikaisempi yhteisöllisyys ja tehtävä kansakunnan eheyttäjinä alkoivat muuttaa muotoaan. Tilanne kärjistyi Viipurin laulu- ja soittojuhlan aikana vuonna 1908, jolloin yleisö oli jo selvästi alkanut jakautua kahtia suomenmielisiin, kansallista yhtenäisyyttä korostaviin osallistujiin ja sosialistisen työväenliikkeen kannattajiin. Viipurin laulujuhlan ohjelmisto ja ideologia joutuivat kovasanaisen kritiikin kohteeksi, jolla oli myös konkreettisia seurauksia.
Esitelmässä tuon esille laulujuhlien saaman kritiikin luonteen, taustat ja seuraukset. Tutkin, minkälainen vaikutus kritiikillä oli laulujuhlainstituutioon. Tarkastelen myös, minkälaisia jälkiä tapahtumat mahdollisesti jättivät Viipurin musiikkielämään. Keskeisenä aineistona ovat aikalaissanomalehdet, joiden sivuilla aiheesta käytiin vilkasta keskustelua.
Kapellimestari Raine Ampuja: Viipurin sotilasmusiikki
Varuskunnat loivat usein pohjan kaupunkikeskusten syntymiselle. Armeija tarvitsi soittajia niin merkinantoja kuin viihdytystarpeita varten. He olivat usein multi-instrumentalisteja, jotka osallistuivat vahvasti myös varuskunnan ulkopuoliseen musiikkielämään. Monet heistä toimivat opettajina ja kapellimestareina sekä loivat pohjan mm. orkesterimusiikin esittämiselle. Viipurin erityispiirteenä oli kansainvälisyys, joka sulatti eri kulttuuripiirteitä yhteen ja houkutteli maahan taitajia ympäri Eurooppaa.
Dos. Marko Tikka (TaY): Jatsikaupunki Viipuri: tanssiorkesterit ja tanssipaikat 1930- luvulla
Esitelmässä tarkastellaan viipurilaista tanssiorkesterilaitosta ja sen kehitystä erityisesti 1930-luvulla. Esitelmä antaa valaistusta myös tanssimuusikoihin – tuolloin puhuttiin musiikereista – kohdistuneista arvostuksista ja asenteista. Viipurissa ei myöskään laulusta poiketen tanssittu aina, sillä 1930-luvun puolivälissä kaupungissa käytiin suoranainen sota siitä, missä sai tanssia.
Vuoden 2017 tutkimuspäivä järjestettiin lauantaina 2.9 Tieteiden talolla klo 10 – 15.30, salissa 104 (Kirkkokatu 6, Helsinki)
Viipuri – koulutuksen kaupunki
Viipurista muodostui Suomen oloissa poikkeuksellisen vilkas sosiaalisen nousun ja kouluttautumisen kaupunki. Sen koululaitos oli edistyksellinen jo Katariina II:n ajoista alkaen. Kun suomenkielistä väestöä 1800-luvun lopulla muutti kaupunkiin, se halusi panna lapsensa oppikouluihin, koska niiden tarjonnassa oli klassisten kielten rinnalla usein reaaliaineita, jotka takaisivat hyvät valmiudet elämässä. Viipurissa koulutettiin myös moniin käytännön ammatteihin, mikä sopi tähän kaupan ja teollisuuden leimaamaan kaupunkiin. Toisen maailmansodan jälkeen moni Viipurin koulu sijoittui Kanta-Suomen puolelle ja jatkoi toimintaansa pitäen yllä ”viipurilaista henkeä”. Miten tuo perintö näkyi ja koettiin Kekkosen ajan Suomessa? Tutkimuspäivän esitelmissä ja paneelikeskustelussa luodaan uusia näkökulmia Viipurin koululaitoksen historiaan 1800-luvun lopulta diasporaviipurilaisuuden aikaan.
Ohjelma
Varaesimies Anu Koskivirta: Tilaisuuden avaus (video)
Dos. Jari Salminen (HY): Viipurin oppikoulut ja niiden sosiaaliset taustat (video)
Prof. Hannu K. Riikonen (HY): Viipurin koulujen kieltenopetus ja sen kerrannaisvaikutukset
Prof. Marjatta Hietala (TaY): Ammatilliset oppilaitokset ja koulutuksen yhteys Viipurin elinkeinoihin (video)
Dos. Mervi Kaarninen (TaY): Viipurin kouluista valmistuneet naisylioppilaat ja heidän tulevaisuutensa (video)
Paneelikeskustelu: Viipurilaisen perinnekoulun maisema Kekkosen ajan Suomessa.
Marjatta Hietala, Ulla-Maija Forsberg, Juha-Matti Terämä, Jari Salminen. Pj Pentti Paavolainen
Esitysten abstraktit
Dos. Jari Salminen (HY): Viipurin oppikoulut – ja niiden sosiaaliset taustat
Viipuriin perustettiin vuosina 1879-1926 yhteensä kahdeksan suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen yksityisoppikoulu seuraavassa järjestyksessä: Viipurin yksityinen lyseo 1879, Viipurin suomalainen tyttökoulu 1881, Viipurin suomalainen yhteiskoulu 1898, Svenska samskolan i Viborg 1902, Viipurin uusi yhteiskoulu 1906, Viipurin reaalikoulu 1914, Karjalan maanviljelyslyseo 1917, Viipurin tyttölyseo 1922 ja Viipurin Talikkalan yhteiskoulu 1926. Koulujen perustamisvaiheissa vaikuttivat voimakkaat kielipoliittiset, naiskasvatuksen ja oppikoulun kehittämiseen liittyvät tekijät. Esitelmässä tarkastellaan näiden koulujen syntyä sekä niiden sosiaalisia taustoja ja merkityksiä.
Prof. Hannu K. Riikonen (HY): Viipurin koulujen kieltenopetus ja sen kerrannaisvaikutukset
Esitelmän lähtökohtina ovat havainnot Viipurin monikielisyydestä ja Viipurista monen eturivin kielentutkijan kotiseutuna/koulupaikkakuntana. Aluksi on lyhyesti esillä myös kotiopettajainstituutio ja kielen opiskelu ulkomailla. Muuten esityksessä keskitytään tarkastelemaan klassisten kielten (latina, kreikka) ja uusien kielten (saksa, ranska, venäjä ja englanti) opetusta ja opetuksessa noudatettuja menetelmiä viipurilaisissa oppikouluissa (englantia opetettiin ennen kaikkea kauppa- ja merenkulkualan oppilaitoksissa). Myös ruotsin opetus on esillä; sen sijaan suomen opetus jää esityksen ulkopuolelle. Toisen keskeisen aihepiirin muodostavat merkittävimmät Viipurissa toimineet kielenopettajat, joista monet siirtyivät Viipurista yliopiston, kouluhallituksen tai helsinkiläisten oppikoulujen palvelukseen. Monet heistä ovat olleet eri tavoin vaikuttavia persoonallisuuksia, joista on paljon muistelma- ja anekdoottiainesta. Ajallisesti esitys kattaa ajanjakson 1880-luvulta toisen maailmansodan alkuun.
Prof. Marjatta Hietala (TaY): Ammatilliset oppilaitokset ja koulutuksen yhteys Viipurin elinkeinoihin
Viipurin monipuoliseen ammatilliseen koulutukseen on vaikuttanut reaalikoulujen vahva rooli, jossa latinan ja kreikan opintojen sijaan korostuivat uudet kielet, reaaliaineet ja käytännönläheiset oppiaineet. Viipuri ja koko Vanha Suomi kuuluivat Tarton koulupiiriin, mistä välittyivät uusimmat pedagogiset virtaukset jo 1700-luvulla. Ammatillista koulutusta hallitsivat reaalikoulujen ja reaalilyseoiden (Viipurin suomalainen reaalilyseo, 1891) ohella merenkulkuun liittynyt opetus (Viipurin Merikoulu 1868) ja kaupallinen koulutus (Viipurin kaupungin kauppakoulu 1891; Linnalan yksityinen kauppakoulu 1905-1939). 1920-luvulla 20 % Viipurin työssäkäyvistä asukkaista sai elantonsa kaupasta. Esityksessäni kysyn, mikä oli kaupungin ja toisaalta yksityisten liikemiesten panostus koulutukseen, esimerkkinä Viipurin teollisuus ja sahateollisuuskoulun (1921) perustaminen sahateollisuuden varoin. Jotkut liikemiehet kuten Wilhelm Hackman pyrkivät kehittämään koko Kannasta. 1870-luvulta alkaen alettiin toteuttaa kotiteollisuuden ammattiopetusta. Hackman kehitteli kiertävää kotiteollisuuskouluja, jotka toimivat 1910-luvulta toiseen maailmansotaan saakka. Hackman kuului myös puheenjohtajana Viipurin kutomakoulun johtokuntaan.
Dos. Mervi Kaarninen (TaY): Viipurin kouluista valmistuneet naisylioppilaat ja heidän tulevaisuutensa
Esitelmäni kohteena ovat viipurilaiset ensimmäiset naisylioppilaat, joilla tarkoitan vuosina 1885–1900 ylioppilastutkinnon suorittaneita. Tällöin elettiin siirtymävaihetta tyttöjen koulutuksessa. Yhä useammat tytöt asettivat tavoitteekseen ylioppilastutkinnon ja yliopisto-opinnot, mutta joutuivat hakemaan erivapautta saadakseen oikeuden opiskella yliopistossa. Erivapauskäytännöstä luovuttiin 1901. Ensimmäisten viipurilaisten ylioppilastyttöjen kautta on mahdollista syventyä tyttöjen koulutushistoriaan Viipurissa ja koulutuskäytäntöihin ja verrata Viipuria muuhun Suomeen. Esitelmäni painottuu ensinnäkin koulutuksen ja koulutusjärjestelmän historiaan, jota havainnollistetaan viipurilaisten henkilöiden ja perheiden kautta. Tutkimusaineistossani (kollektiivibiografia) on 25 viipurilaista ylioppilastyttöä, joiden elämänvaiheita seurataan tyttökoulusta yliopistoon, työhön ja ammattiin. Mukana aineistoissa on tunnettuja viipurilaisia perheitä, ja sisaruksia kuten Söderhjelmit, Åkermanit ja Bergrothit. Vaikka keskiössä on ensimmäinen viipurilainen naisylioppilassukupolvi, tyttöjen koulutushistoriaa tarkastellaan laajemmalla aikaperspektiivillä tuomalla esiin Viipurin varhainen tyttökoulutraditio sekä merkittävät uudistukset ja murrokset 1930-luvulle asti.
2.9.2016 VII: Vanhat kirjat Viipurista – hyllyssä ja verkossa
Seminaarin avaus, esimies Pentti Paavolainen (video)
Viipuri-portaalin avaus, Klaus Oesch ja Sanna Supponen (video)
Bibliotheca Wiburgensis – VSKS:n digitoidun kokoelman käyttöönotto, Pentti Paavolainen (video)
Tuija Laineen, Rainer Knapaksen ja Markku Löytösen esitelmistä tehdyt videoinnit julkaistaan myöhemmin.
5.9.2015 VI: Kirjallisuusseuran fennomaanit ja heidän hankkeensa (VSKS 170-vuotta juhlaseminaari)
Juhlaseminaarin avaus, esimies Pentti Paavolainen (video)
Dos. Hannu Takala: Viipurin museokokoelmien synty ja museon perustaminen (video)
Dos. Anu Koskivirta: K. H. J. Ignatius – itäisen fennomanian organisaattori (video)
Dos. Pirkko Leino-Kaukiainen: Adam Wilken koulu – Viipurin ja Suomen kartassa (video)
Dos. Ilkka Mäkinen: VSKS ja pitäjänkirjastojen perustamisaalto (video)
Dos. Olli Matikainen: Sanomalehti Otawa ja radikaali kausi (1858–1862) (video)
6.9.2014 V: Viipurin vuodet 1914–1918, maailmansota ja sisällissota – vallankumous ja vapaussota
7.9.2013 IV: Viipurin tulevaisuus
6.9.2012 III: Monikulttuurisuuden aika Viipurissa
Lue lisää aiheesta VSKS:n Toimitteesta 17: Monikulttuurisuuden aika Viipurissa
7.9.2011 II: Jaakko Juteini – Viipurin viisas
Lue lisää Jaakko Juteinista VSKS:n Toimitteesta 16: Viipurin viisas – näkökulmia Jaakko Juteiniin
7.9. I: Kulttuurihistorian kerrostumat ja tutkimus
Ensimmäisessä tutkimuspäivässä päivitettiin tilannetta kulttuurihistorian tutkimuksen osalta sekä pyrittiin tunnistamaan uusia tutkimuskohteita ja selittämistä kaipaava ongelmia. Mitä tiedetään – mitä ei tiedetä? Mikä on ohjannut tulkintaa – miten vaihtaa näkökulmaa? Miksi ja miten Viipuria pitäisi edelleen tutkia?