Toimitteita-sarja

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita -sarjassa julkaistaan vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita eri tieteenaloilta, erityisesti historian, talous-, yhteiskunta ja kulttuurihistorian alalta, sekä taiteiden tutkimuksen alalta. Viipuri-spesifejä artikkeleita kielitieteen, kansatieteen, maantieteen ja arkeologian alalta voidaan hyväksyä, myös vertailevaa kaupunkitutkimusta, esim. rajakaupunkitematiikkaa. Lisäksi sarjassa voidaan julkaista myös vertaisarvioimattomia katsauksia, jotka käyvät läpi toimituksen arvioinnin julkaisukelpoisuuden suhteen.

Toimitesarja perustettiin 1975 professori Viljo Nissilän aloitteesta ja siitä muodostui Viipurin kulttuuri- ja taloushistoriaa koskeva arvostettu sarja. Ajan humanistisen käytännön mukaan sarjan tieteellisestä tasosta vastasi päätoimittaja. Viljo Nissilän jälkeen (Nrot 1–6), päätoimittajina ovat olleet professorit Erkki Kuujo (7–11)  ja Jaakko Paavolainen (12, 13) sekä kirjailija Aarni Krohn (14, 15). Toimitteet 16 (2012) ja 17 (2013) perustuvat Viipuri-tutkimuksen päivillä pidettyihin esitelmiin, toimittajina prof. Liisi Huhtala ja dos. Pentti Paavolainen.

Toimitesarjan valmisteilla olevat seuraavat osat (18-22) muodostavat kokonaisuuden Viipuri, kulttuurin kaupunki (julkaisuaikataulu 2016-2020). Ne koostuvat pääosin vertaisarvioiduista artikkeleista, joiden kirjoittajakutsut toteutetaan tematisoidusti tavoitteena julkaista uuden tutkijapolven tekemää tutkimusta Viipurin kulttuurihistorian eri aikakausilta. VSKS:n toimitteiden tehtävä on näin varmistaa Itä-Suomen historian pysyminen relevantilla tavalla osana tieteellistä keskustelua. Kirjasarjan toimitusneuvostoon kuuluvat päätoimittaja dos. Pentti Paavolainen, osien päätoimittajat dos. Anu Koskivirta (18), prof. Petri Karonen (19) ja dos. Charlotta Wolff (20) ja toimitussihteeri FM, jatko-op. Sanna Supponen.

Vertaisarviointi tehdään nimettömänä, hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Lisää vertaisarviointikäytännöistä kirjoittajan ohjeissa ja refereelomakkeessa.


VSKS:n Toimitteita 1-19

Toimitteet 2, 16 ja 17 ovat ladattavissa PDF-tiedostona tällä sivulla niitä koskevien linkkien takaa. Muista teoksista voit tarkistaa teoksen tiedot sekä sisällysluettelon avaamalla kyseisen teoksen linkin. Teoksia voi tulostaa omaan käyttöön tekijänoikeuslain mukaisesti.

 

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 19

Arki, kirkko, artefakti. Viipurin kulttuurihistoriaa Ruotsin ajalla (n. 1300–1710)

Toim. Petri Karonen, Pentti Paavolainen ja Sanna Supponen       VSKS_toimitteet_19_etukansi_PIENI

Viipurin linna ja sen suojiin rakentunut kaupunki olivat sekä aikalaisille että myöhemmin suomalaisten itseymmärrykselle keskeisiä paikkoja. Antologiassa Arki, kirkko, artefakti eri tieteenalojen asiantuntijat käsittelevät monikulttuurisen ja -kielisen Viipurin historiaa niin henkisen kuin materiaalisen kulttuurin näkökulmista keskiajalta 1700-luvun alkuun. Aiheet liittyvät kirkolliseen ja sivistyselämään, hengellisiin ja maallisiin instituutioihin ja organisaatioihin sekä arjen esineelliseen maailmaan aina yksittäisiin viipurilaisiin toimijoihin asti.

Lue lisää teoksesta: VSKS:n Toimitteita 19

Kirjaa myy: Verkkokauppa Juvenes

Seuran jäsenet voivat tilata kirjan jäsenhintaan seuran omassa verkkokirjakaupassa.


 

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 18 (2016)  PDF

Muuttuvien tulkintojen Viipuri VSKS_toimitteet_18_kansi_PIENI

Toim. Anu Koskivirta, Pentti Paavolainen ja Sanna Supponen

Muuttuvien tulkintojen Viipuri päivittää käsityksiä Viipurin monimuotoisesta kulttuurielämästä ja historiankirjoituksesta uuden ajan alusta kuluvan vuosituhannen puolelle saakka. Kokoelman kirjoittajat ovat Viipurin historian asiantuntijoita, jotka edustavat alan uusinta tutkimusta.             

Paperikirjaa myy: Verkkokauppa Juvenes   

Seuran jäsenet voivat tilata paperikirjan jäsenhintaan seuran omassa verkkokirjakaupassa.


 

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 17 (2013)  PDF

Monikulttuurisuuden ajan Viipuri 

Toim. Pentti Paavolainen ja Sanna Supponen

Saksa, ruotsi, venäjä ja suomi – Viipurin neljä kieltä – ja niiden puhujat tekivät Viipurista ainutlaatuisen kaupungin Suomessa. Toisaalta monikulttuurisuus on ristiriitainen käsite myös Viipurissa. Näihin teemoihin paneudutaan VSKS:n Toimitteita 17 neljässä Viipurin monikulttuurisuutta käsittelevästä artikkelissa, jotka on tehty Viipuri-tutkimuksen päivän 7.9.2012 alustusten pohjalta.

Teos on saatavilla vain PDF:nä.


 

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 16 (2012)  PDF 

Viipurin viisas – näkökulmia Jaakko Juteiniin

Toim. Liisi Huhtala ja Sanna Supponen

VSKS:n Toimitteita 16 koostuu kuudesta Jaakko Juteinia ja hänen aikaansa eri näkökulmista käsittelevistä artikeleista, jotka on tehty Viipuri-tutkimuksen päivän 7.9.2011 alustusten teemoista. Artikkeleissa pureudutaan niin Juteiniin kieleen kuin mieleen ja toisaalta hahmotetaan hänen toiminta ympäristöä ja toimintatapojaan, jotka olivat osittain varsin uraa uratavan rohkeita omana aikanaan.

Teos on saatavilla vain PDF:nä.


 

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 15 (2005)

Toimitteen 15 pääpaino on laajemmissa historiallisissa artikkeleissa ja lisäksi teos sisältää kokonaisuudessaan C. H. Ståhlbergin ja Elias Lönnrotin kirjeenvaihdon käännettynä. Historia-artikkelit koskevat sekä keskiaikaa, Markus Hiekkasen ja Kyllikki Tiensuun artikkelit, että 1900-lukua, Pirkko Sallinen-Gimpl’n ja Merja Sillanpään artikkelit.                                                                              

Tullaan julkaisemaan myös PDF:nä. Seura myy painettua teosta verkkokirjakaupassaan.


 

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 14 (2003)

Toimitteessa 14 on runsaasti erilaisia muistelmakirjoituksia Viipurista ja lisäksi muutama historiaan liittyvä artikkeli kuten Rainer Knapaksen Viipurin kulttuurista 1750-1850 – historiankirjoitusta ja ongelmia. Teemoina artikkeleissa ovat erityisesti Viipurin koulut, näistä laajimpana Kalevi Tillin artikkelissa Viipurin koulut keskiajalla sekä Viipurin lukion synty ja sen jatko Porvoossa.

Tullaan julkaisemaan myös PDF:nä. Seura myy painettua teosta verkkokirjakaupassaan.


 

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 13 (2001)

Toimitteen 13 painopiste on vuosissa 1710-21 Viipurissa. Se sisältää henkilökuvauksia, kuten Kalevi Tillin katsauksen Juho Lallukkaan Viipurin suomalaisen teatterielämän perustajana ja tukijana, ja useita pienoistutkielmia kuten Jyrki Paaskosken Saimaan kanavan ensimmäiset rakentamisyritykset 1500- ja 1600-luvuilla. Lisäksi teoksessa on käännettyä historiallista tekstiä, kuten Gabriel Laguksen Eräitä seikkoja Viipurin oloista venäläismiehityksen aikana 1710-21.

Tullaan julkaisemaan myös PDF:nä. Seura myy painettua teosta verkkokirjakaupassaan.


 

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 12 (1998)

Toimitteessa 12 on 3 laajempaa tutkimusartikkelia, Pirjo Uinon Luovutetun Karjalan muinaislinnoista, Harri Pelkosen Viipurilaisten sahateollisuus vesisahojen aikana ja Jukka Hartikaisen Viipurin juutalaisen yhteisön vaiheita. Lisäksi se sisältää useita lyhyempiä katsauksia historiallisiin ja aikansa ajankohtaisiin Viipuria koskeviin teemoihin, kuten Viipurin pienoismallihankkeeseen. Toimitteessa on myös useita henkilökatsauksia, kuten Toivo Kuulan Viipurin aikaan.

Tullaan julkaisemaan myös PDF:nä. Seura myy painettua teosta verkkokirjakaupassaan.


 

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 11 (1996)

Pääosan toimitteesta 11 muodostaa VSKS:n 150-vuotisjuhlallisuuksiin liittyvät kirjoitelmat, kuten lyhyet kuvaukset seuran historiasta. Toimittessa on myös muita lyhyitä artikkeleita, muun muassa Boris Sirposta, Viipurin kaupungin kansainvälisestä ilmeestä ja Viipurin kaupungin hoitokunnan vaiheista 1942-48, sekä Sven Hirnin koostama laaja ja tarkka ajankuvaus vuodelta 1889 nimellä Gustaf Gustafsson kävelyllä Wiipurissa.

Tullaan julkaisemaan myös PDF:nä. Seura myy painettua teosta verkkokirjakaupassaan.


 

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 10 (1992)

Toimitteessa 10 on useita lyhyitä katsauksia ja muutama laajempi artikkeli, kuten Viktor Dmitriewin artikkeleista tehdyt käännökset Monrepos ja Viipurilainen modernismi, A.I. Saksan Käkisalmen arkeologisten kaivausten tuloksia valoittava Käkisalmen maasta esiin kaivettu historia. Lisäksi se sisältää Viipurin Suomalaisen Seuran ja Viipurin puhelimen historiat, lehtori A.K. Sumeliuksen päiväkirjoihin perustuvan kuvauksen hänen ajoistaan Huvituksessa sekä muutaman muistelman ja yhden runon.

Tullaan julkaisemaan myös PDF:nä. Seura myy painettua teosta verkkokirjakaupassaan.


 

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 9 (1989)

Toimite 9 sisältää Raimo Rannan tutkimuksen Itäsuomalaiset Pietaria rakentamassa 1703-1721 ja Tapio Koskimiehen tutkimuksen Neuvostoliiton lentokoneiden aiheuttamista rajaselkkauksista Kannaksella vuosina 1937-39 ja Alpo Salmelan kuvauksen Vuosisadanvaihteen Viipuria lehtori A.K. Sumeliuksen päiväkirjan valossa. Lisäksi siinä useita lyhyempiä, erityisesti henkilöitä koskevia artikkeleita Otto.-I. Meurmanilta, Erkki Kuujolta, Erkki Rautvuorelta, Urpo Loukamolta ja Martti Plitziltä sekä muutama V. Erkamon runo.

Tullaan julkaisemaan myös PDF:nä. Seura myy painettua teosta verkkokirjakaupassaan.


 

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 8 (1987)

Toimitteessa 8 on mukana kotimaisten kirjoittajien lisäksi myös artikkeli V.A. Tjulenevilta, joka esittelee muun muassa neuvostoliittolaisten Viipurissa tekemien kaivausten tuloksia artikkelissa Viipurin arkeologisen tutkimuksen tuloksia. O.-I. Meurman valottaa muun muassa kokemuksiensa puolesta Harald Öhquistin elämää ja Viipurin asemakaavoitusta. Alpo Salmela on tutkinut entistä asuinaluettaan Loikkaista ja sen asukkaita. Pääosan teoksesta käsittää V. Erkamon laudatur-tutkielma eläinlääketieteestä koskien Isojen petoeläinten esiintymistä Viipurin läänissä vuosina 1856-1937.

Painos myyty loppuun. Tullaan julkaisemaan PDF:nä.


 

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 7 (1985)

Toimite 7 koostuu pääosin kahdesta laajasta tutkielmasta, sisältäen Raimo Rannan Kaakkois-Suomi kiistana rauhanneuvotteluissa 1718-21 ja 1743 ja Jorma Väänäsen isästään kertovan elämäkerrallisen ja runsaasti kaunokirjallista alkuperäisaineistoa käsittelevän Väänäs-Kallen kronikan. Lisäksi se sisältää Erkki Kansanahon esitelmän Kaksi Viipurin koulupoikaa – Mikael Agricola ja Paavali Juusteen ja kolme Otto-I. Meurmanin lyhyttä artikkelia.

Painos myyty loppuun. Tullaan julkaisemaan PDF:nä.


 

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 6 (1983)

Toimitteessa 6 on kaksi laajaa tutkielmaa Otto.-I. Meurmanin Viipurin kirkot ja Viljo Nissilän Kulttuurielämää sotavuosina 1939-1944 Viipurissa. Lisäksi se sisältää lyhyempiä katsauksia ja historiikkeja keskittyen erityisesti Torkkelin killan 50-vuotiaaseen historiaan sekä alayhdistysten historioihin. Muina aiheina ovat Viipurin Suomalaisen lyseon vaiheet, terveydenhoidon historia Viipurissa keskiajalta itsenäisyyden ajalle ja Viipurin naisten liikuntaharrastukset.

Painos myyty loppuun. Tullaan julkaisemaan PDF:nä.


 

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 5 (1982)

Toimitteessa viisi on Viljo Nissilän artikkeli Viipurin kadunnimistä ja kotiseutumuistelma Viipurin kaakkoislaitamilta, joka keskittyy pääosin Kelkkalaan. Toimitteessa on myös Pekka Luoman Pro Gradu aiheenaan Karjalan kannaksen väestönsiirrot ja evakuoinnit jatkosodan aikana. Lisäksi se sisältää lyhyempiä katsauksia ja historiikkeja, muun muussa VSKS:n vaiheista.

Painos myyty loppuun. Tullaan julkaisemaan PDF:nä.


 

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 4 (1980)

Toimite 4 sisältää Leena Laineen pro gradun kattavine liitteineen aiheenaan Wilken koulu Viipurissa, Aimo Halilan pienistä henkilöhistorioista koostuvan Viipurin puolustajat 1710 ja Viipurin taideteollisen korkeakoulun 50-vuotisjuhlan yhteydessä kirjoitetun, erilaisia urapolkuja Ruotsin vallan aikana esittelevän Kauppiaan koulutusta vanhassa Viipurissa. Lisäksi teoksessa on  Timo Kivi-Koskisen kirjoitus Viipurin kauppakamarista, joka toimi pohjatyönä sitä koskevalle historiikille, Uno Ulbergin kuvaus Viipurin pyöreän tornin historiasta ja restauroinnista 1920-luvulla sekä Viljo Nissilän katsaus germaanisen nimiaineiston etymologiseen ryhmittelyyn Suomen nimistössä.

Painos myyty loppuun. Tullaan julkaisemaan PDF:nä.


 

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 3 (1978)

Toimitteessa numero 3 on runsaasti eri teemaisia artikkeleita sekä muisto- ja onnittelukirjoituksia seuran toimijoille. Eräs toimitteen teema on koulutushistoria, josta kirjoittavat Sulo Haltsonen artikkelissaan Erään inkeriläisen alkeiskoulun vaiheita ja Viljo Nissilä artikkelissaan Sunnuntaikouluista ammattikouluihin. Nissilä on kirjoittanut myös Viipurista nimistön valossa, keskittyen erityisesti maantieteelliseen ja kaupungin historiaan liittyvään nimistöön. Toinen teema on itsenäisyyden ajan alun haasteet, johon pureudutaan O.-I. Meurmanin selostuksessa kuinka muinaismuistojen valvonta järjestettiin itsenäisyyden ajan alun Viipurissa, jossa historiallisia kerrostumia on runsaasti, sekä Reino Vornasen tekstissä Itsenäisyyden ajan kunnallistekniikkaa Viipurissa.

Lisäksi Toimite sisältää Aarni Erä-Eskon kirjoituksen 9.-13. vuosisadan slaavilais-karjalaisista kulttuurisuhteista, Aarne Huuskosen pienoiselämänkerran runoilija Aleksanteri Rahkosesta, David Kaijasen tutkielman Viipurin linnoitustöistä 1800-luvun puolivälissä sekä Alpo Salmelan muistelon Asumalähiömme Loikkanen Viipurissa, joka keskittyy erityisesti esikaupunkien kehitykseen. Toimitteessa on myös pienoishistoriikit Mauno Aallolta Viipurin taiteilijaseurasta 1930-luvulla, Erik Elfströmiltä Elftrömin kelloseppäsuvusta Viipurissa ja Taavetti Häyriseltä Viipurin taideteollisuusyhdistyksestä.

Painos myyty loppuun. Tullaan julkaisemaan PDF:nä.


 

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2 (1977), PDF 

Otto-I. Meurman, Viipurin arkkitehdit

VSKS:n Toimitteita 2 sisältää O.-I. Meurmanin tutkimuksen Viipurissa toimineista ja eläneistä arkkitehdeistä. Kirja koostuu pääasiassa pienoiselämänkerroista sekä kuvauksia arkkitehtien suunnitelmista rakennuksista. Kirjan kuvatoimituksesta on huolehtinut Juha Lankinen ja se sisältää myös paljon kuvia Lankisen yksityiskokoelmastaan sekä hänen piirtämänsä erinomaisen kartan, johon on merkittynä kirjassa mainitut rakennukset. Teos on jaettu viiteen osaan: Historiallinen katsaus, Kuvermentin arkkitehdit, Läänin arkkitehdit, Kaupungin viroissa toimineet ja muut arkkitehdit.

Vaihtuvien tyylisuuntien ja arkkitehtonisten muoti-ilmiöiden lisäksi niin sijainti, monikulttuurisuus kuin historian asettamat rajat (kaupungin muuri) ovat muokanneet Viipurin arkkitehtuuria ja tehneet siitä ainutlaatuisen kokonaisuuden. Ensimmäinen nimeltä tunnettu rakennusmestari on Kustaa Vaasaan ajalta Pyöreän tornin ja sitä seuranneiden erilaisten linnoitussuunnitelmien tekijä. Viimeisimmät kirjassa kuvat arkkitehdit joutuivat jättämään kaupungin sen siirtyessä Venäjän vallan alle.

Painos myyty loppuun. Julkaistu myös PDF:nä.


 

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 1 (1976)

Toimite 1 sisältää kaksi tutkimusartikkelia Sven Hirnin Vihantaa Viipuria ja Viljo Nissilän Suomen Karjalan ortodoksinen nimistö. Hirnin tutkimus luo katsauksen Viipurin viher- ja virkitysalueiden syntyy ja kehittymiseen 1700-luvulta 1800-luvun loppuun. Se keskittyy niin rakennushistoriaan kuin alueiden käyttötarkoituksien kehitykseen sekä pureutuu rakentamisen sosiaalisiin ulottuvuuksiin ja eri aluiden vaihteleviin omistussuhteisiin. Katsaus käsittää Monrepon ja Aninan puistot, Vauxhallin kylpylän sekä Tervaniemen ja Huusniemen viheralueet.

Nissilän tutkimus valoittaa Karjalan nimistön historiaa ja etymologiaa keskittyen erityisesti aiemmin vähemmälle huomiolle jääneisiin piirteisiin sekä leviämistä Karjalasta Savoon.

Painos myyty loppuun. Tullaan julkaisemaan PDF:nä.

 

 

 
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

.