Tammikuun 7. päivänä 1836 järjesti 12 rouvan perustama Frauen-Verein hyväntekeväisyysnaamiaiset Viipurissa. Sanan-Saataja Wiipurista kirjoitti tilaisuudesta seuraavasti:

Koska se sydämen lembeys , jonga Suomen suloiset rouvat osoittavat köyhille lapsille, on tullut puheeksi, niin en me taida salata, että Wiipuringin rouvat ovat omilla käsitöillänsä koonneet muutamia tuhansia ruplia, joiden intressillä kaswatetaan armottomia orpolapsia. Mainitut käsityöt, joista oli osa lähetetty muualdakin, myydiin mennä wuonna lotterian kautta; ja 7. päiw. Tammikuuta tänä wuonna oli Wiipurissa suuri ja kaunis maskeraadi, jonga sisääntulo pandiin samaan kassaan.

Juhla onnistuttiin järjestämään venäläiseen joulunaikaan ja näin tanssiaiset profiloituvat Venäjän Autonomisen Suurruhtinaskunnan suomalaiseksi tilaisuudeksi. Perinne jatkui Viipurissa aina sotiin saakka. Juhlaa järjesti suomenruotsalainen naisyhdistys, mutta juhla oli yhtälailla suomenkielisten osanottajien vuotuinen tammikuun illallis- ja tanssiaiskohokohta. Tapahtuma sai vähitellen nimekseen 7. januari. Juhlasta Viipurin Raatihuoneeella tammikuun 7. päivänä vuonna 1939 kertoo 7. januari 175 -vuotishistoriateoksen kirjoittaja Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran jäsen Emer Silius:

Toivon mukaan illallinen oli erinomainen, juomat viileitä ja virkistäviä ja juhlatunnelma katossa. Toivon mukaan jatkot olivat myöhäiset ja toivon mukaan kukaan ei joutunut palaamaan kotiin särkynein sydämin vaan että ilta jokaiselle jätti iloisen muiston loppuelämäksi. – Sillä se oli viimeinen 7. januari –juhla Viipurissa. (Harri Tillin vapaa käännös)

Vielä joukossamme olevia enää harvoja silloisia juhlijoita kuunnellessa voi päätellä toiveiden toteutuneen ja sama tunnelma on jatkunut vuodesta 1945 Helsingissä tähän päivään saakka. Kahtena ensimmäisenä sodan jälkeisenä vuonna juhla vietettiin yksityiskodissa johtaja Paul Bruunin luona, mutta jo 1947 tilaisuus pidettiin Vanhassa Iloisessa Fenniassa ja siitä pitäen juhlapaikka on ollut eri ravintoloissa mm. Kaivohuoneella ennen paikan ”diskottumista” nykyiseen muotoonsa.

Vuodesta 1995 soireé, jota vanhaa epiteettiä vieläkin käytetään, on pidetty Ritarihuoneella. Paikka tuo monelle vanhalle viipurilaiselle mieleen entisen juhlapaikan, Viipurin Raatihuoneen. Arvokas ympäristö luo upeat puitteet juhlapukutilaisuudelle, jossa perinteet ja nykyaika kohtaavat hienolla ja hilpeällä tavalla. Pikkuhiljaa tilaisuuden ajankohtaa on myöhennetty tammikuun jälkipuoliskolle, koska joulun, uuden vuoden ja loppiaisenkin juhlaputki vaatii hieman hengähdystaukoa ennen uutta talvikauden kohokohtaa. Juhla on yhä selkeämmin kaksikielinen juontoja myöten. Ohjelma on vakiintunut alun kuohujuoman, alkuruoan, pääruoan, jälkiruoan ja kahvin aveceineen sisältäväksi kokonaisuudeksi, joita ennen ja joiden välissä tervetuliaissanat, juhlapuhe, musiikkinumerot nostavat tunnelmaa vilkkaan keskustelun lomassa. Arpoja, Wiborgs Nyheter -lehteä sekä Viipurin rinkeleitä on myytävänä. Tanssin aloittaa poloneesi ja swing -tyyppisen tanssimusiikin lomaan tanssitaan juhlan omaa erikoisuutta Paul Jonesia, jossa kohtalo musiikin pysähtyessä hetkeksi tarjoaa uuden tanssipartnerin.

Tämän talven juhlan 24. pnä tammikuuta 2015 juhlapuheen pitää professori Petri Karonen. Puheen aiheena on ”Viipurin kauppiaat aineellisen ja henkisen kulttuurin välittäjinä”.

Tyrgilsmuseet valitsee vuosittain Viipurissa vaikuttaneen merkkihenkilön vuoden Wiipurilaiseksi, Juhlaesitelmän teemaan hyvin sopien on vuoden 2015 Wiipurilainen kauppaneuvos Juho Lallukka, jonka yhdessä vaimonsa Maria Lallukan kanssa tehty testamentti aikanaan mahdollisti Alvar Aallon Viipuriin suunnitteleman kirjaston rakentamisen. Runsas vuosi sitten päättynyt kirjaston korjaustyö nosti rakennuksen jälleen entiseen arvoonsa maailman tasossa merkittävänä funktionalismin edustajana.

Juhlan musiikkinumerosta vastaa duo J.E.S.ja tanssimusiikkia esittää perinteikkäästi Kari Fallin kvartetti.

Juhla-aterian ruokajuomat ja koko ohjelman sisältävä illalliskortti maksaa 90 euroa. Ilmoittautumiset ja pöytävaraukset osoitetaan Monica Saxénille sähköpostilla monica.saxen[at]kolumbus.fi tai puh. 0500-911 449. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran jäsenille ja ystäville on haluttaessa tarjolla Wilken Koulu -niminen pöytä. Tiedossa on hieno ja hauska juhla!

Edellä on siteerattu Emer Siliuksen juhlista kertovaa erinomaista historiateosta 7 januari soireén 1836-2010. Kirja on ruotsinkielinen ja runsain kuvin varustettu. Siinä on myös noin kymmensivuinen suomenkielinen yhteenveto. Kirja on saatavissa tai tilattavissa Akateemisesta Kirjakaupasta tai tämän kirjoittajalta Harri Tilliltä ho.tilli[at]luukku.com.

Harri Tilli
4.1.2015