Esimiehen kannalta oli ilahduttavaa, että VSKS:n tutkimuspäivä 7.9.2012, jossa raapaistiin Viipurin monikulttuurisuutta tuotti paitsi kiintoisia alustuksia myös useita jäsenhakemuksia. Moni karjalaistaustainen ei ole työelämän aikana ehtinyt harrastaa – eikä ole tarvinnut, kun ne vanhemmat ovat sen tehneet, niin ei ole tarvinnut. Kun vastuu siirtyy ajan myötä nuoremmille, herää moni siihen vasta sitten, kun pitäisi tietää mitä jäämistöille ja vaikkapa Karjala-aiheisille kirjoille ja olisi oikeaa tehdä. Vastaus: lukea.
VSKS:n syksy on kulunut tutkimuspäivän jälkeen neuvoteltaessa ja laskeskeltaessa Viipurin kulttuurihistoria -hankkeen mittakaavaa ja luonnetta. Kustantajamaailma on myllerryksessä ja mammuttiteoksia ostava yleisö vähissä. Silti on selvää, että Viipuria koskevassa tutkimuksessa on paljon aukkoja ja tarpeita päivitykseen. Selvää on myös, että VSKS tarvitsee taloudellisia yhteistyökumppaneita ja/tai rahoitusta hankkeelle – ja sitä on hallitus tehnyt ja tekee vielä.
Keskiajan Viipuria käsittelevä Jari Hyvärisen upea kirja ”Viipuri – Hansan ja Ruotsin kauppakaupunki” on myynnissä Elisan ja Ellibsin sähkökirjakaupoissa, ja ladattavissa iPadiin ja Adoben ADE ohjelmalla PC:hen. Siitä ei ole paperista versiota, ellei joku halua printata sitä itselleen kotikoneellaan. Seuraamme kiinnostuksella, miten sähkökirjojen myynti alkaa kehittyä. – Teknisesti on haastavaa se, että ohjelmat uudistuvat koko ajan ja sähkökirjoja pitää pystyä lukemaan myös älypuhelimissa. – Käsillä on aika, jossa matkailija saa kännykkäänsä matkaoppaan veroista tietoa, tai elämyksellistä ainesta. – Mutta käsillä on myös aika, jolloin netti-piratismi kukoistaa ja taistelu rahastusmuodoista on kiihkeää.
Seura teki jäsenmatkan elokuussa Viipuriin ja sillä matkalla avattiin Linnan 3. kerroksessa Eino Partasen Viipurin 1930-luvun teatterivalokuvien näyttely, joka oli ollut alkuvuodesta Taidekoulun näyttelysalissa – Tunnetta ja eleganssia. – Lokakuun lopusta tammikuun puoliväliin 2013 asti näyttely, (noin puolet sen kuvista), on nähtävissä Pietarin Suomi-instituutin luentosalin seinillä ja vitriineissä. Avajaisissa olivat paikalla Partasen tytär Aila Teräväinen sekä allekirjoittanut. Teatterintutkijana sain taas esitelmöidä Viipurin teatterielämästä noin 20 venäläiselle kuulijalle. Instituutin uusi johtaja Elina Kahla on kiinnostunut vahvistamaan Viipurin näkyvyyttä Pietarissa, mikä on mielestäni erinomainen asia ja VSKS hakeutuu varmasti yhteistyöhön asiassa. Tuorein uutinen on, että näyttely saadaan huhtikuussa Helsinkiin, Teatterimuseoon.
Esimiestä on syksyn aikana työllistänyt – ja innostanut myös kuvanveistäjä Georges Winterin veistos Suojelusenkeli ja lapsi, joka kesästä 2012 alkaen on ollut nähtävissä Salmelan taidekeskuksessa Mäntyharjulla. Sen on seuramme jäsen Juha Lankinen tuonut Viipurista jo 1988, jossa se on seissyt Ester Lindgren (o.s. Paavolaisen) haudalla. Patsaan takana olevien henkilöhistorioiden selvittäminen on ollut kiintoisaa puuhaa, takana on kaikenlaisia traagisiakin vaiheita. Patsaan pystyttäjä on myöhempi kauppaneuvos Juho Linnamo. – Ihmeellisin yhteensattuma on, että Raivolasta kotoisin olevan, nuorena äitinä kuolleen Esteri Paavolaisen oman äidin hautapatsas on myös säilynyt. Katri Paavolaisen hauta seisoo Kivennavan kirkonmäellä ja siinä on myös Emil Halosen kuvaamana äiti ja lapsi. Kuvanveistäjä Georges Winter taas oli Viipurin kuvataiteen historian kiintoisia tapauksia, jonka töitä on muutama Ateneumissakin.
Seuran jäsenet ystävineen kokoontuvat seuraavan kerran Lempin päivänä, lauantaina 24.11.2012 aiheena Viipurin vanha voimanainen, Marie Hackman. Tutkija Ulla Ijäs valottaa tämän Suomen varhaisimman suuren liikenaisen elämää. Lisäksi saamme tavata näyttelijä Heidi Krohnin, joka on näytellyt Marie Hackmania aikoinaan TV-sarjassa. Mukana on myös musiikkiesityksiä. Tervetuloa jäseneksi Viipuri-tietouden levittämisestä kiinnostuneeseen seuraan.
Pentti Paavolainen, esimies