Hallituksen Viipurin matka

VSKS:n hallituksen matka Viipuriin 12.-14.4.2011

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran hallituksen jäsenet Pertti Araviita, Liisi Huhtala, Harri Tilli, Harri Miettinen, Pentti Paavolainen sekä tiedottaja Sanna Supponen matkasivat 12.–14.4.2011 tutustumismatkalle Viipuriin. Ajatus matkasta oli syntynyt jo vuoden 2010 aikana ja sen taustalla oli ajatus jäsen- tai teemamatkoista. Toisaalta harvalla oli aivan tuoreita vaikutelmia Viipurista ja syksyn 2010 strategiatyön yhteydessä oli kiteytynyt ajatus siitä, että hallituksen on syytä tutustua Viipurin olosuhteisiin kartoittaakseen sellaisia tehtäviä tai hankkeita, joita nimenomaan VSKS voisi lähivuosina toteuttaa. Viipurikeskus Galina Proninin avulla onnistui järjestämään avainhenkilöiden tapaamisia, jotka osoittautuivat hyödyllisiksi.

Matkustus sujui nopeaan uudella Allegro-junalla. Paikan päällä seuruetta emännöi ja opasti Alla Matvijenko ja Tatjana Shumilina ”ANO Viipuri-keskuksesta”. Venäläinen vieraanvaraisuus tuli tutuksi useaan otteeseen matkan aikana ja sää salli, joten reissun puitteet olivat kohdallaan. Seurueemme tutustui kaupunkiin monipuolisesti kiertämällä sitä sekä tapaamalla paikallisia kulttuurivaikuttajia.

Tiistaina tutustuimme Aallon kirjastotaloon (Biblioteka Aalto). Sen varajohtaja Tatjana Svetelnikova otti meidät ystävällisesti vastaan. Alakerran luentosali oli kunnostettu erittäin kauniiseen kuntoon, huolellisesti oikeat materiaalit hankkien, kustannuksia säästämättä. Sen kalusteiksi oli saatu lahjoituksina Artekin tuottamia Aalto-kalusteita. Lukusali ja lainausosasto ovat menossa Putinin määräämillä rahoilla tehtävään remonttiin. Kirjat odottivat jo muovisäkeissä siirtokuljetusta väliaikaiseen kirjastoon. Olimme siis viimeisten joukossa jotka vierailivat vielä alkuperäisissä tiloissa. Venäläisille Aallon kirjasto oli varsin tärkeä niin kulttuurisesti kuin arkkitehtonisesti, koska se on alueella harvoja rakennuksia, joka on nimenomaan jo alun perin suunniteltu kirjastokäyttöön.

Tutustuimme myös kirjaston kotiseutuosaston johtaja Tamara Korobova johdolla sen kokoelmiin, jossa olikin runsaasti suomenkielistä Viipuri-kirjallisuutta – myös kaikki VSKS:n toimitteet. Erityisesti keskusteltiin Toimite 2:n tilanteesta, joka on kaikkein kysytyin arkkitehtuurinsa takia. Seura pohtiikin tällä hetkellä aktiivisesti toimitteen saattamista PDF-muotoiseksi sähköiseksi julkaisuksi. Lopuksi Seura lahjoitti kirjastolle Jaakko Juteinin Kootut teokset I ja II. Juteinin merkitys oli rouva Korobovalle tuttua, ja hän ilahtui lahjasta aidosti. Saimme käsityksen, että varsinkin nuoret opiskelijat ovat hyvin kiinnostuneita Viipurista, sen kulttuurista ja historiasta. VirtuaaliViipurin verkkosivut tunnettiin, ne saivat laajalti kiitosta niin kirjaston toimijoiden kuin myöhempien tapaamiemme kulttuurivaikuttajien toimesta. Vierailun lopuksi siirryttiin kirjaston tasakatolle, missä meitä odotti juuri laseihin kaadettu samppanja. Keväinen ilta-aurinko laski vanhan kaupungin suuntaan, Koulukentälle ja Punaisenlähteen torille näkyi hyvin, sillä puut olivat vielä täysin paljaina. Hallitus tunsi tulleensa Viipurin vastaanottamaksi.

Keskiviikkona pidettiin hallituksen oma palaveri, jossa pohdittiin vierailun siihenastista antia sekä aloitettiin verkkojulkaisuun liittyvä keskustelua Toimite nro.2 osalta. Toimitteiden saamista sähköiseen julkaisuun aletaan selvittää nyt kevään aikana. Aallon kirjaston vierailun pohjalta oli syntynyt jo monenlaisia ajatuksia ja kirjasto nähtiinkin varsin potentiaalisena tulevaisuuden yhteistyökumppanina. Kirjasto on tulossa kuntoon jo vuoden 2012 aikana ja tilat ovat mainiot esimerkiksi jonkin yhteistyössä järjestettävän tilaisuuden kannalta. Myös muita potentiaalisia yhteistyötahoja, niin venäläisiä kuin suomalaisia, käytiin läpi keskusteluissa. Olennaisiksi seikoiksi katsottiin Seuran asettamien strategisten tavoitteiden edistäminen, kuten ”Viipuri tietouden lisääminen”, ja toisaalta se, että yhteistyössä pidetään yllä Seuran tieteellistä tarkoitusperää. Oma palaveri koettiin hedelmälliseksi ja ajatuksia selvittäväksi, ja sen pohjalta jatketaan konkreettisten toimien suunnittelua.

Ohjelma jatkui käynnillä Leningradin oblastin Valtionarkistossa (entinen Maakunta-arkistossa Tervaniemellä). Arkistossa odotti melkoinen yllätys, kun paikallisen televisio kanavan kuvaajat liittyivät seuraamme tehdäkseen ohjelman vierailustamme. Varsinaiset haastattelut ohjelmaan tehtiin myöhemmin päivällä taidemuseovierailun yhteydessä. Esimies Pentti Paavolainen ja varaesimies Pertti Araviita edustivat Seuraa ansiokkaasti ja pääsivät kertomaan myös omasta suhteestaan Viipuriin.

Arkistossa saimme opastetun kierroksen, jonka pääosaa näyttelivät Uno Ullberg ja hänen arkkitehtuurinsa. Alkuperäinen Nokian lattia ja Koneen hissit olivat säilyneet, vaikka ajan hammas olikin niitä päässyt nakertamaan. Kierroksella pääsimme II kerroksen makasiiniin, jossa kanaverkon takana olivat kaupungista maaliskuussa 1940 kerätyt kirjat. Nopea silmäily paljasti, että noin 8-10 hyllyseinustaa käsittävä kokonaisuus sisälsi suomen- ja ruotsinkielistä asiakirjallisuutta, tieteellisten julkaisusarjojen osia, erilaisia tilasto- ja tietojulkaisuja, eripainoksia, vuosikertomuksia, katsauksia, komiteamietintöjä, tietosanakirjasarjoja, kalentereita, sanakirjoja ynnä muuta.

Opastuskierros jatkui vielä Maakunta-arkiston katolle, josta katsottiin viimeisiä pilkkijöitä Viipurinlahden jäällä ja arvuuteltiin Uuraan suuntaa. Näkymä Linnalle ja kaupunkiin oli upea. Kierroksen jälkeen suunnattiin tutkimaan Wilken koulun arkistoja. Monimutkaisen arkistobyrokratian takia kuitenkin päätettiin, että Liisi Huhtala ja Pentti Paavolainen katsoisivat arkistot lävitse ja sillä aikaa muu seurue suuntasi kävelyretkelle tutustumaan kaupunkiin. Asiakirjakokoelma (Fond) nro 380 käsittää Wilken koulun tilikirjat vuosilta 1851–1894, sekä luettelot niistä, jotka lainasivat Wilken rahaston varoja ja joiden maksamilla koroilla VSKS pyöritti Wilken koulua. Erillinen pieni kokoelma (1918) käsittää kirvesmies Snyggin, lyseon vahtimestarin työtodistuksia, jotka kertovat hänen työurastaan. Se oli sivunnut myös Wilken koulua.

Tämän jälkeen suunnattiin Viipurin Taidemuseolle tutustumaan Islamilaisen taiteen näyttelyyn, joka oli koostettu Eremitaazhin kokoelmista. Näyttely oli varsin korkeatasoinen ja erittäin hyvin koostettu. Ilahduttavaa oli myös itse Taidemuseo rakennuksen hyvä kunto ja tietysti Ullbergin loistava arkkitehtuuri. Tämän jälkeen suunnattiin kaupunkikierrokselle. Ensimmäinen kohde oli Sorvali ja sen hautausmaa. Hautausmaalla noustiin ensin Hackmanien kunnostaman sukuhaudan kohdalle, jonka jälkeen löydettiin lehtori Ingnatiuksen hautakivi, jonka vierellä on sijainnut Adam Wilken hauta, jota VSKS oli ollut velvoitettu pitämään yllä ikuisesti. Hallitus valokuvattiin Wilken oletetun entisen haudan paikalla. Kierrosta jatkettiin Monrepos’hon. Harri Miettinen kertoi toimistaan Neptunuksen temppelin ja kahden kaarisillan restauroijana yhdessä TAMK:in opiskelijoiden kanssa. Todettiin, että Monrepos’n puisto vaatii kesän, aikaa ja eväät. Kartanorakennusten lähes totaalinen rappio teki tietysti kovin alakuloiseksi. Kierros jatkui Papulan kaupunginosan lävitse Suomenveden pohjan rantaa pitkin, josta käännyttiin Markkovillan taistelukoulun, nykyisinkin sotilasrakennuksena olevan jugend-linnan pihalla. Tämä jälkeen poikettiin Papulan urheilukentän tienoilla, jolla Paavo Nurmi oli juossut raskauttavan ammattilaisjuoksunsa. Sitten ajettiin vielä Naistensairaalan vierestä Patterinmäen huipulle. Paluumatkalla etsittiin Havin vallien kesäteatterin paikka, tehtiin pieni kierros Etelä-Vallia pitkin vanhan Tuomiokirkon ohitse. Yleinen havainto oli se, että mikä oli kunnostettu, oli kunnostettu, mutta vieressä vallitsi täysin siivoamaton romukaupungin kaaos. Nykypäivän Viipuri on jyrkkien kontrastien kaupunki.

Kolmantena ja viimeisenä päivänä tavattiin lisää paikallisia vaikuttajia. Ensimmäinen tapaaminen oli Viipurin kaupungin kulttuurihallinnon pienemmän viskaalin Galina Tsvetkovan kanssa, joka oli valmistautunut esittelemään kulttuuritointa. Saimme kuulla kaupungin kulttuurielämästä, sen rakenteista sekä suhteista suomalaisiin. Kaupungin kulttuuritoiminta olikin varsin monipuolista, mutta ei VSKS:n kannalta kovin antoisaa, sillä fokus oli teatterissa, musiikissa ja kansanperinteessä kirjallisuuden sijaan. Vierailu koettiin kuitenkin tarpeelliseksi, sillä se selvitti venäläisten kulttuuritoimen verkostoja ja rakenteita.

Päivän antoisampi vierailu oli tutustuminen Viipurin Linnaan, jossa pääsimme sekä tutustumaan linnan näyttelyihin että johtaja Svetlana Abdullinan juttusille. Tämä erinomaisen energinen linnanpäällikkö kertoi vuolaasti itse asiassa varsin merkittävästä työstään. Hän on tehnyt Viipurista venäläisten Euroopan keskiaikaa harrastavien keskuksen, hankkinut Marinskin oopperaesityksiä esilinnan lavalle ja muutoinkin erinomaisesti ajanut Linnan asiaa. Tämän on mahdollistanut suoraan oblastin alaisuudessa toimiminen ja Linnan toiminnasta kertyvien vajojen ohjaaminen sen omaa toimintaa tukevaan rahastoon. Viime aikoina Linnan tilanne on hankaloitunut, kun Pietarista on haluttu ryhtyä paljon tarkemmin kontrolloimaan niin toimintaa kuin taloutta. Svetlana oli toimittanut kaksi osaa teosta “Lehtiä Viipurin historiasta” (Stranitsyi Vyiborgskij Istorii) linnan henkilökunnan, seudulla toimivan kotiseutuyhdistyksen harrastaja historioitsijoiden ja muutamien ammattilaisten avustuksella. Linnan emäntä teki vaikutuksen itsenäisenä toimijana. Audienssia seurasi kierros Linnan museoissa. Ruotsin vallan ajan salit olivat erinomaiset, ja vuoden 1710 tilanteen pienoismalli erittäin antoisa. Autonomian ajan sali oli upeasti suomalaisen työryhmän kokoama. Juteini ja VSKS:n toiminta olivat omana planssinaan, jonka edessä Hallitus ja Linnanrouva voitiin ikuistaa viralliseen potrettiin. Itsenäisyyden ajan Sali oli suomalaisin panoksin valmistunut jo aiemmin. Kierros päättyi bankettisaliin, josta osa seurueesta suuntasi vielä ihailemaan näkymiä Linnan tornista. Tutustuimme vielä lähtiessä Linnan pieneen Tieteelliseen kirjastoon, joka toimii museon käsikirjastona.

Matka oli kaiken kaikkiaan erittäin antoisa ja onnistunut, ja antoi mainioita virikkeitä tulevan toiminnan suunnitteluun.

One Comment

  1. Klaus Oesch

    Hienoa työtä Sanna!

    Kutsumme kaikkia seuramme jäseniä mukaan historiallisen Viipuriaineiston ja arkistokuvien keruuseen. Tavoittenamme on asettaa niitä kuvaajiensa luvalla esille seuran verkkosivustoon tulevien e-kirjaprojektiemme osana. Lisää tietoa syksyn kokouksissamme.

    Klasu

Comments are closed.